Järjestelyratapiha

Sivun sisältö

Järjestelyratapihalla tavaravaunut lajitellaan uusiksi juniksi. Tampereen järjestelyratapiha on Viinikassa keskustan eteläpuolella. Tampere suunnittelee sen paikalle uutta kaupunginosaa, joka edellyttää ratapihan siirtoa. Pirkanmaan maakuntakaava varaa uudelle ratapihalle ja sen ympärille rakennettavalle logistiikka-alueelle tilaa LemPi-metsästä.

Varaukset veisivät noin 600 hehtaaria LemPi-metsää. Kun mukaan lasketaan 50 metrin reunavyöhyke, jolla metsän olot muuttuvat, vaikutus ulottuisi noin 660 hehtaariin metsää. Siitä noin 140 hehtaaria kuuluu maan arvokkaimpaan kymmenykseen (näin luvut on laskettu). Ratapiha tarvitsisi lisäksi uuden radan metsän halki. Mitä metsässä on →

Siirrosta ei ole tehty päätöstä. Sillä ei ole rahoitusta eikä aikataulua. Lempäälä on kuitenkin sitoutunut valmistelemaan yleiskaavaa, joka mahdollistaisi siirron. Sitoumus on valtion ja Tampereen kaupunkiseudun maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimuksessa (MAL) 2024–2027 (missä asia on nyt).

Avainluvut

LemPi-metsässä Varausten alla Reunavyöhykkeellä (50 m) Yhteensä
Metsää noin 600 ha noin 55 ha noin 660 ha
Luontoarvoalueilla (päällekkäiset laskettu kerran) noin 140 ha noin 55 ha noin 200 ha
joista valtakunnallisesti arvokkain kymmenys metsistä noin 130 ha alle 10 ha noin 140 ha
joista maakuntakaavan ekosysteemipalveluille merkittävä metsäalue – noin 55 ha noin 55 ha
joista Lempäälän arvokkaat luontokohteet noin 60 ha alle 10 ha noin 65 ha

Reunavyöhyke on varausten ympärillä oleva metsä, jota varaukset itse eivät kata. Silloinen Pirkanmaan ELY-keskus totesi vuonna 2024, että ”reunavaikutus ulottuu noin 50 metrin etäisyydelle”. Tutkimusten mukaan reunassa varjostus, lämpötila ja kosteus muuttuvat ja metsälajien runsaus vähenee.

Luontoarvoalueiksi on laskettu Suomen ympäristökeskuksen Zonation-analyysin mukaan valtakunnallisesti arvokkain kymmenys metsistä, maakuntakaavan ekosysteemipalveluille merkittävä metsäalue ja Lempäälän arvokkaat luontokohteet. Ne menevät osin päällekkäin, joten joista-rivien summa on suurempi kuin niiden yläpuolinen rivi.

Ratapihan ympärille on merkitty myös noin 1 200 hehtaarin suuronnettomuusriskin vyöhyke (tarkemmin). Uusi päärata yhdyskaarineen kulkisi LemPi-metsän halki lähes 10 kilometrin matkalta (tarkemmin).

Mitä metsälle tapahtuisi

Lempäälän Kaitajärvi ja Kalliojärvi jäisivät osin varausten alle

Varausten alle jäisi lähes puolet Lempäälän Kaitajärven alueesta, joka on yksi kunnan arvokkaista luontokohteista. Kunta kuvaa aluetta sanoin ”Laaja ja monipuolinen luontokokonaisuus, jossa on erinomaiset virkistysarvot.” Alueella on vanhaa kuusimetsää, metsälehmuksia ja pääosin luonnontilainen puro. Alueen lajistoon kuuluvat muun muassa metso, pohjantikka ja varpuspöllö. Kalliojärven alueesta, jolla kaakkuri on pesinyt, varausten alle jäisi noin kolmannes. Alueet näkyvät kartalla.

Retkeilyreitit jäisivät varausten alle tai riskivyöhykkeelle

Kuljun asemakylästä Pirkkalaan kulkevasta retkeilyreitistä noin 1,5 kilometriä jäisi varausten alle. Birgitan polku ei kulje varausten läpi. Se kulkee kuitenkin lähes 2,5 kilometrin matkan suuronnettomuusriskin vyöhykkeellä. Houkkalammin nuotiopaikka on vyöhykkeen sisällä noin 400 metrin päässä varauksista. Lempäälän Kaitajärven kota on vyöhykkeen ulkopuolella, alle 400 metrin päässä varauksista. Varaukset, reitit ja taukopaikat näkyvät kartalla.

Pulkajärven Natura-alue jäisi noin 130 metrin päähän varauksista

Alue on Pirkkalan puolella ja kuuluu EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoon.

Mitä maakuntakaavaan on jo varattu

Maakuntakaava tuli voimaan vuonna 2017, joten varaukset ovat jo voimassa. Kaavassa on LemPi-metsän kohdalla noin 170 hehtaarin maaliikenteen alue (LM) eli varaus itse ratapihalle. Kaavamääräyksen mukaan ”merkinnällä osoitetaan Lempäälän uusi järjestelyratapiha”. Saman määräyksen mukaan ratapihan ”tarkempi sijainti ja laajuus tulee tutkia ja osoittaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä”. Rajaus ei siis ole lopullinen. Se täsmentyy siinä yleiskaavassa, jonka valmisteluun Lempäälä on sitoutunut.

Ratapihan viereen on varattu noin 440 hehtaaria teollisuus- ja varastoaluetta. Logistiikka-alueineen varaus on noin 4,5 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Teollisuus- ja varastoalueesta noin 170 hehtaaria on ehdollista aluetta (Te). Sen saa ottaa käyttöön vasta, kun viereiset teollisuus- ja varastoalueet ovat pääosin rakentuneet ja alueelle on järjestetty toimivat liikenneyhteydet.

Suuronnettomuusriskin vyöhyke

Ratapihan ympärille on merkitty noin 1 200 hehtaarin vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ratapihan huomiointivyöhyke. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan ”vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä aiheutuva suuronnettomuusriskin huomiointivyöhyke uudelle järjestelyratapihalle”. Vyöhykkeelle ”ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, koulua, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta”. Erillisen riskiselvityksen tarve arvioidaan vasta myöhemmässä suunnittelussa.

Rata seuraa mukana

Ratapiha ei tulisi yksin. Sen mukana tulisi uusi päärata. Se kulkisi Kuljusta Pirkkalaan ja edelleen Ylöjärvelle Tampereen ohitse. Rata on osa Tampereen läntistä ratayhteyttä eli niin sanottua oikorataa. LemPi-metsän halki kulkisi noin 8 kilometriä päärataa ja Kuljussa nykyiselle pääradalle kääntyvä, noin 1,6 kilometrin yhdyskaari. Päärata halkoisi Matalakorven valtion suojelualueen noin 1,6 kilometrin matkalta. Kuljun päässä radat kulkisivat Lempäälän arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvan Siisjärven alueen reunan läpi noin 360 metrin matkalta (kartalla, mitä metsässä on).

Maakuntakaavan viiva on yleispiirteinen linjaus eikä suunniteltu rata. Se kuitenkin osoittaa, mihin ratakäytävä on varattu.

Samaan kaavamerkintään on piirretty myös Peltolammin ja lentoaseman välinen yhdysrata, joka ei liity ratapihaan. Lentoasemarata kulkisi Leppäperkiön luonnonsuojelualueen läpi noin 300 metrin matkalta.

Mitä alueelle on suunniteltu

Varausten sisältöä on hahmoteltu maaliskuussa 2021 valmistuneessa selvityksessä Lempäälän järjestelyratapiha osana Pirkanmaan logistiikan tulevaisuuskuvia. Se kuvaa kehitystä kahdessa vaiheessa. Kyse on selvityksen tulevaisuuskuvasta, ei kaavamerkinnöistä.

Ensimmäisessä vaiheessa Lempäälään rakennettaisiin niin sanottu sisämaan satama. Se on rahtiterminaali, jossa rekkojen tuomat kontit ja perävaunut siirretään juniin ja kuljetetaan merisatamiin. Terminaali sijoitettaisiin tulevan ratapihan lähelle ja liitettäisiin nykyiseen päärataan omalla raiteella. Järjestelyratapiha toimisi vielä Tampereella.

Toisessa vaiheessa myös järjestelyratapiha siirrettäisiin Lempäälään. Sen ympärille syntyisi ”pitkälle edistynyt logististen toimintojen keskittymä, jossa merkittävää osaa Pirkanmaan teollisuuden tavaravirroista käsitellään”. Kokonaisuuteen liittyisi myös läheinen Tampere-Pirkkalan lentoasema. Jos kaikki hahmotellut toiminnot sijoittuisivat alueelle, keskittymä synnyttäisi selvityksen arvion mukaan yli 400 rekan liikenteen vuorokaudessa. Selvitys toteaa, että kyse on ”suurehkosta määrästä raskasta liikennettä” ja että ”sujuva ja nopea tieyhteys päätieverkolta on välttämättömyys”.

Vt 3:n ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan ratapihan yhteys valtakunnan tieverkkoon jäisi suhteellisen pitkäksi, jos 2-kehä rakennettaisiin ilman vt 3:n oikaisua. Tiehanke ja ratapiha nojaavat siis toisiinsa (vt 3 ja ratapiha, hankkeiden riippuvuudet).

Miksi ratapiha siirrettäisiin

Vuonna 2021 valmistuneen logistiikkaselvityksen mukaan siirron perusteena on ”vapauttaa kasvavalle Tampereen kaupungille arvokasta rakennusmaata sijainniltaan keskeiseltä paikalta sekä vähentää järjestelyratapihan toiminnasta aiheutuvia melu- ja turvallisuushaittoja (VAK-ratapiha)”. Tampereen ratapiha on vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) valtakunnallinen järjestelyratapiha. Tampereen yleiskaavan taustaselvityksen mukaan sen alueelle voisi sijoittaa noin 20 000 asukasta vuoden 2040 jälkeen. Turvallisuusriskit eivät kuitenkaan katoaisi. Ne siirtyisivät metsään (suuronnettomuusriskin vyöhyke).

Siirto ei ole välttämätön

Tampereen läntiset hankkeet -selvityksen (2014) mukaan ”nykyistä järjestelyratapihaa pystytään käyttämään ja kehittämään tulevaisuudessakin”. Sama selvitys arvioi siirron maksavan noin 850 miljoonaa euroa silloisessa hintatasossa. Liikennevirasto (nykyinen Väylävirasto) totesi vuonna 2017, että siirto ”on hyvin pitkän aikavälin kysymys ja mahdollinen toteutus on maakuntakaavan aikajänteen ulkopuolella”. Korkein hallinto-oikeus totesi vuonna 2019, että maakuntakaavalla ”ei ole ratkaistu eikä voidakaan ratkaista Tampereen nykyisen järjestelyratapihan toimintojen siirtymistä Lempäälään”. Kaava sallii myös nykyisen ratapihan säilymisen. Siirto vaatisi myös uuden radan (edellä). Vuoden 2021 logistiikkaselvityksen mukaan ”ilman läntisen ratayhteyden rakentamista ratapihan siirrolle ei ole logistisia perusteita”.

Missä asia on nyt

Lempäälä ei ole aloittanut yleiskaavaa

MAL-sopimuksen 2024–2027 mukaan ”Lempäälän kunta valmistelee yleiskaavaa järjestelyratapihan siirron mahdollistamiseksi”. Kaavaa ei ole vielä pantu vireille. Lempäälän mukaan ”uuden järjestelyratapihan alueen yleiskaavan aikataulua ei ole toistaiseksi ohjelmoitu eikä sisällytetty voimassa olevaan kaavoituskatsaukseen” (lausunto Tampereelle 27.4.2026).

Sopimuksen mukaan ”kaupunkiseutu ja Väylävirasto edistävät yhdessä järjestelyratapihan siirtoa ja multimodaalin logistisen solmun mahdollistamista uudessa sijainnissa”. Multimodaalinen tarkoittaa useaa kuljetusmuotoa. Multimodaalisessa solmussa tavara siirtyy esimerkiksi rekasta junaan tai lentokoneeseen. MAL-sopimuksen seurantaraportti kertoo vuoden 2025 edistymisestä vain, että ”Väylävirasto on v. 2025 selvittänyt ratapihan roolia ja merkitystä Suomen rataverkon kannalta”.

Tampere suunnittelee jo Viinikan ratapihan tilalle uutta kaupunginosaa

Tampereen kaupunginhallitus päätti 30.3.2026 (§ 114) aloittaa eteläisen kantakaupungin vaiheyleiskaavan laatimisen. Siinä suunnitellaan, mitä nykyisen ratapihan paikalle Viinikkaan rakennettaisiin.

Lempäälä on kyseenalaistanut sijainnin

Lempäälän kunnanhallitus antoi 16.6.2025 (§ 198) lausunnon Pirkanmaan teollisuuden vaihemaakuntakaavan valmistelusta. Sen mukaan ”uuden järjestelyratapihan sijoittamisen perusteet ja vaikutukset on syytä arvioida uudelleen huomioiden mm. ilmasto ja vaaralliset aineet”. Huhtikuussa 2026 Lempäälä kuitenkin totesi Tampereelle, että ”järjestelyratapihan siirtoon varautuminen edellyttää Lempäälässä ennakoivaa yleiskaavallista tarkastelua”.

Väylävirasto epäilee, maakunta haluaa jatkoselvityksiä

Väylävirasto arvioi 22.5.2026 lausunnossaan Tampereen kaavasta, ettei siirtovaihtoehto ”välttämättä ole lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä realistinen”. Pirkanmaan maakuntahallitus totesi 15.6.2026 lausunnossaan Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta, että läntisen oikoradan ja ratapihan siirron toteuttamista ”on jatkoselvitettävä viipymättä”. Maakuntahallitukselle 19.10.2026 esitetyssä vastauksessa valtuustoaloitteeseen todetaan, että ratapihan ja uuden radan osalta ”prosessi on vielä niin alkuvaiheessa, että on vaikea arvioida toteutusvaiheen taloudellisia tai muita reunaehtoja”.

Lue lisää

Lähteet

Kaava

Metsä ja luontoarvot

Selvitykset

Päätökset ja kuntien linja

Pinta-alat ja etäisyydet on mitattu edellä mainituista paikkatietoaineistoista.